Usein kysyttyä
Biojätteen kierrättäminen hoituu suoraan keittiöstä, joten biojätettä ei tarvitse kerätä erikseen eikä viedä erilliseen keräysastiaan. Näin ollen myöskään helposti vuotavia ja jätteenkäsittelylaitteistoja tukkivia biojätepusseja ei tarvita. Järjestelmän avulla päästään eroon myös biojätteen aiheuttamista hajuhaitoista.
BER™-järjestelmän avulla biojätteen kierrätys vaivattomaksi osaksi arkea!
Ruokajätemyllyyn saa laittaa kaikki normaalisti keittiössä kertyvät biojätteet, kuten ruoantähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret, kananmunankuoret, kahvinporot ja suodatinpussit, kala- ja lihajätteet sekä pienet luut. Rasvajätettä ei kuitenkaan tule koskaan kaataa ruokajätemyllyyn eikä viemäriin.
BER™-järjestelmässä käytettävässä ruokajätemyllyssä käytetään innovatiivista tekniikkaa, jonka avulla hankalimmatkin biojätteet saadaan jauhettua mahdollisimman hiljaisesti. Laite yhdessä veden kanssa jauhaa kolmivaiheisen jauhatuksen avulla jo muutoinkin kostean biojätteen (kosteusprosentti 60-90 %) hienojakoiseksi massaksi muuttaen sen käytännössä nestemäiseen muotoon. Suurtalouskeittiöihin on tarvittaessa saatavilla erilliset mallit. Jätemyllyä käytettäessä tulee käyttää kylmää vettä.
Kytke keittiöhana päälle keskiasentoon. Käytä aina kylmää vettä, sillä se jähmettää mahdolliset rasvaiset biojätteet ja auttaa huuhtelemaan ne pois. Käynnistä ruokajätemylly ja syötä biojätteet siihen vähitellen kylmän veden juostessa. Veden avulla biojäte huuhtoutuu vaivattomasti alas putkea pitkin BER™-säiliöön. Älä laita liian suuria määriä biojätettä jätemyllyyn kerrallaan. Jatka kylmän veden juoksuttamista muutaman sekunnin ajan jauhamisen päättymisen jälkeen, jotta jauhettu biojätemassa huuhtoutuu eteenpäin.
Ruokajätemylly on turvallinen käyttää ja se ei sisällä teriä, niin kuin esimerkiksi blenderi. Sen sijaan siinä käytetään innovatiivista kolmivaiheista jauhatustekniikkaa. Ensimmäisessä vaiheessa jätemyllyn kammiossa biojäte murskataan kahden pyörivän siipipyörän ja kiinteiden metalliulokkeiden avulla kohti laitteen ulkokehää ja siinä sijaitsevia pieniä reikiä. Toisessa vaiheessa biojäte pilkkoutuu ulkokehän pienten reikien kautta entistä pienemmiksi paloiksi. Keskipakovoiman avulla biojäte ja vesi saadaan lingottua reikien kautta jätemyllyn alaosaan. Jätemyllyn alaosassa, kammion alla on lisäksi leikkaava levy, joka pilkkoo biojätteen vielä kertaalleen (kolmas vaihe) noin puolen riisinjyvän kokoisiksi paloiksi. Näin ollen ruokajätemylly yhdessä veden kanssa muuttaa biojätteen käytännössä nestemäiseen muotoon.
Ruokajätemyllyssä on sensori, joka tunnistaa vaikeasti jauhettavat biojätteet ja tarvittaessa kasvattaa jätemyllyn vääntömomenttia hetkellisesti. Mikäli jätemyllyyn joutuu jokin sinne kuulumaton esine, pyri sammuttamaan laite välittömästi. Jos jätemyllyn tukkii jokin esine, jota laite ei saa jauhettua, sammuttaa turvatoiminta sen. Esineen voi poistaa jätemyllystä sen virran ollessa pois kytkettynä.
Suurtalouskeittiöihin on tarvittaessa saatavilla erilliset mallit.
Kotitalouksissa keskimääräinen sähkönkulutus on 2–3 kWh vuodessa.
Kotitalouksissa keskimääräinen vedenkulutus on 5 litraa vuorokaudessa henkilöä kohden.
Säännöllistä huoltoa tai erillisiä kunnossapitotoimia ruokajätemylly ei tarvitse. Jätemyllyn puhdistukseen suosittelemme esimerkiksi sitrushedelmiä ja jääpaloja. Liuotinpesuaineita tai kemiallisia puhdistusaineita ei tule käyttää.
BER™-säiliö tyhjennetään imuautolla jätehuoltoyhtiön toimesta ja biojätteet kuljetetaan jatkojalostettavaksi.
Biojätteestä saadaan jatkojalostettua mm. arvokasta biokaasua, joka toimii parempana vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille. Biokaasua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikenteen polttoaineena etenkin raskaassa liikenteessä. Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyy jäännöslietettä, joka on käyttökelpoista lannoitetta, jota voidaan käyttää perinteisten lannoitteiden asemesta. Näin ollen raaka-aine saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.
Iso osa kotitalouksien biojätteistä poltetaan sekajätteen mukana jätteenpolttolaitoksissa, jolloin biojäte jää täysin hyödyntämättä. Biojätteen kosteusprosentti on korkea (60–90 %), jolloin sekajätteen joukkoon heitetty biojäte heikentää sekajätettä hyödyntävän jätevoimalan energiatehokkuutta sekä lisää päästöjä ja korroosiota.
Kierrättämälle biojätteet edistät kiertotaloutta!